10. elokuuta 2012

Aikuiselle pehmolelu.


Mietin viimeksi Fidalla ollessa, että jos ostaisi vanhan pehmolelun parilla eurolla ja ottaisi siitä
vanut neulatyynyyn.
En ole nimeltään saanut selvyyttä, tai edes ottanut sellaista, mistä Kotkasta saisi muualta vanua.
Eurokankaasta, epäilen.
Tuntuu vaan niin hurjalta ostaa joku nukkavieru pehmomörkö, vetästä ratkojalla perse auki ja tonkia rannetta myöten sisukset pihalle.
Eikä miulla ole edes vielä käyttöä neulatyynylle!
Silti siitä saa haaveilla ♥
Kuten myös siitä ompelukoneesta.
(Valmistujaislahjana?)

Myös projektini afrikkalaisista paloista on menossa kasaan.
Toiseen teen vasta neliöitä (tänäänkin ahkerana koulussa sain virkattu 6 kappaletta sellaista, oho)
joten projektin kaksi osalta ollaan vielä alkutekijöissä.
Mutta mihinkäs tässä on kiire valmiissa maailmassa.
Tosin kohta varmaan alkaa siihenkin projektiin olla palaset valmiina, tehdään nyt kuitenkin vähän enemmän niin ainankin riittää!

Anna linkitti kuvansa naamakirjassa jokunen tunti, ajatuksena että tässä olisi seuraava innostukseni.


En sano ettenkö joku päivä tuota kokeilisi, mutta tuo aiemmin mainitsemani 
Edie Eckmanin Villiä virkkausta kirja vielä kurkuttaa korkkaamattomuuttaan.
Joten varmaan paneudun sen uumeniin muutaman neliön voimin.
Tai ympyrän.
Mitä kaikkea kivaa tuolla nyt sitten löytyykään.

- Sari



1 kommentti :

  1. Itekkin oon monta kertaa miettinyt, että ostasin pehmolelun ja ottaisin siitä vanut, mutta kun se tuntuu vaan ihan liian karulta...

    VastaaPoista