14. elokuuta 2012

Punatukkaiselle tytölleni.

Meillä kulkee suvussa varmaan tuo punapäisyys.
Ainankin melkein.
Vuosia on totuttu näkemään äitini ja mammani punaisissa kiharoissa.
Myös tuo väri on ollut monesti omassakin kuontalossani.

Mutta mitä muuta päässä on ollut?



Ripiltä päästessä 2005 tukkani oli lyhyt ja ruskea, höystettynä vaaleilla raidoilla.
Äiti on sanonut että tuo on parhain tukka mikä on minulla ollut.
Nykyään saanen olla toista mieltä itse.


Riparin jälkeen seuraavana kesänä olin itse isosena.
Tukka oli lyhyt ja poikamainen.

                                      
Jossakin välissä tuli sitten myös tämä pakollinen takaanta pystyssä.
ehanaa.

Jokunen vuosi sitten tukkani oli pinkki.
Rakastin tuota väriä tajuttomasti.


Kun hiukset kasvoivat väriksi vakiintui 2010 vuoden puolella se 
kaikkein kirkkain punainen.





2011 keväällä sitten tein nyt jälkeenpäin mietittynä sen suurimman virheen hiuksien suhteen.
Leikkasin toisen puolen siiliksi! Ja jätin toisen puolen pitkäksi.
Kesällä 2011 sitten lyhensin sitäkin puolta useamman sentin.
Punaisessa värissä sentään pysyin.

Näinä päivänä odottelen hiuksien kasvua, että pääsisin parturiin leikkauttamaan sivut tasapitkiksi.
Salaa kyllä aina ihailen Jiin parturikonetta.

-Sari

ps. pitäisiköhän kasvattaa oma väri, hmm.



2 kommenttia :

  1. Toi punainen tukka otsiksella kuva on NIIIIIN ihana. ja arvaa muistinko eilen katsoa niitä lakkoja?? no en! muistuta mua tekstarilla illalla niistä?

    VastaaPoista
  2. mun lemppari on myös punainen tukka otsiksella <3 ihana beibe!

    VastaaPoista