22. lokakuuta 2013

Väliaika, kofi i bulochki!



Toiset vihaa käsitöitä tehdessä päättelemistä.
Itse vihaan purkamista.
Mie niin vihaan sitä. Nämä tuntemukset nousevat pintaan yhä enemmän, kun työssä kulkee useampi kuin yksi lanka. Vihaan.
Eilen tuli neulottua hyvän matkaa, sitten huomasin virheen - purin. Neuloin jälleen lisää - huomasin muualla virheen - purin.
Lopulta pääsin näistä virheistä yli ja jo tuonne nenään saakka, kunnes huomasin jälleen virheen.
"No jos vielä kerran purkaisi!" tokaisin illalla katsoessani Beverly hilssin siloposkisia viisikymppisiä.
Tänään en ole joutunut purkamaan ainakaan tähän mennessä. Pitääkin koputtaa puuta.

3 kommenttia :

  1. Mä niiiiin samaistun tunteeseen! Yleensä jos joudun purkamaan, niin koko työ jää sivuun ja mielenkiinto lopahtaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi missä vielä vihaan kyseistä tapahtumaa on kaikki missä on kuviota tms! ARG :D

      Poista
  2. Joo kaikki missä on kuviota tahi pitsiä siis jotain mohairlankaa vielä huivissa ja sitten niitä *neulo kolme yhteen ylivetäen* on sitten kiva purkaa..Vihaan. Toisaalta miksi pitää aina hämärässä kilkutella kutimia? :D

    VastaaPoista