12. maaliskuuta 2014

Kevät tulla saa.

Jo muutaman päivän on aurinko lämmittänyt mukavasti meitä täällä Kotkassa, ehkä myös muualla.
Avasin eilen parvekkeen oven sepposen selälleen ja olin ihan ihmeissäni, kun kylmä ilma ei virrannut olohuoneeseen.
Astelin parvekkeelle, voi sitä ilon määrää kun huomasin tarkenevani siellä shortseissa sekä t-paidassa.
Päätin hakea puhelimen, vetää lippiksen nenälle ja mennä sinne hetkeksi neulomaan.

Kauaa en siinä saanut istua kun iski kauheat himot järjestellä parveketta. 
Lakaisin roskia pois, siirsin lyhdyt piiloon ja mitähän kaikkea vielä - suunnilleen suunnittelin mikä vihreä menee mihinkin lääniin tuolla parvekkeella.
(Viime maaliskuussa miulla oli jo monet yrttirehut tähän aikaan kylvetty! AAK, olen jälessä.)

Sitten iski toisenlainen kärpänen.


Aloitin jo jonkun tovin aika sitten pyörän kunnostuksen. Silloin sainkin kellon irti ja vähän tarakkaa.
Myöhemmin J kertoi ettei tarakkaa tarvitse irroittaa, että satulan saa irti - kyllä se minusta silloin tuntu siltä, että irti se olisi saatava. :)
Tarakka pistettiin silloin takaisin ja J tuli urakoimaan satulan irroittamisessa.

Tänään sitten parvekkeen siivouksen myötä kannettiin pyörä olohuoneeseen.
VOI MAHOTON mikä projekti siitä syntyikään!
Minä saavana ihmisenä sitten rullailin etupyörän irti (nimesin ne mutteritkin nänneiksi!). 
Pää ja taito ei sitten riittänyt takapyörään, kun siellä oli vaihteet ja joku jarruihin liittyvä juttu. Jii rassaili sen sitten irti (joka oli ruosteessa! sitä piti vähän sahailla ja hakkailla) jolloin saatiin takapyörä irti ja päästiin kettinkiin käsiksi.

Olin jo syksyllä siunaillut sitä sonnan määrää kettingeissä sekä niissä rattaissa missä ne pyörii sekä on kiinni.
Kannettiin pyörä kylppäriin, koska kettinkejä piti alkaa puunaamaan jos tahtois löytää sen ketjulukon.
Tunnin sitten puunailin ketjua ja pyörää (jonka jälkeen kylppäriä).
Kaikissa kettinkiin liittyvässä oli varmaan sentti öljypaskamöhnää - kipinät varmaan olisivat lentäneet, jos niillä olisi lähtenyt pyöräileemään. Tajusin siinä kädet mustana kettinkiä jynssätessä, että Helka(ma) tullut luokseni käytöstä vaan _jostain_ varastosta.

Seuraavaksi olisi edessä kumien hankinta sekä vaihto, sekä satulan hankinta+ asennus.
Ehkä tolle tangollekin voisin jotain tehdä.

Kunhan pyörä on kunnossa pääsen koeajamaan.
Edellisestä kerrasta onkin melkein vuosi, viime keväänä tein viimeisen harjoitteluni kotihoidossa jossa tiimissäni kuljettiin (tai monet kulki) polkupyörällä.
Kyllä siinä kuuden viikon aikana huomasi miten kunto vähän koheni sekä pyöräilytaito parani! :)


4 kommenttia :

  1. Oi, että tosiaan! En olekaan yhtään vielä ymmärtänyt, että pyöräilykelit ovat jo täällä! (Ainakin toistaiseksi.... :D)

    VastaaPoista
  2. Mun pitäis nyt vihdoin hommata lastenistuin fillariin niin pääsisin myös fillaroimaan! Mulla ei kyllä taidot riitä pyörän rassaukseen itse, huollon jätän ammattilaisille :)

    VastaaPoista
  3. Vai pistit Helka-neidin vaahtokylpyyn. Niinpä. Siisti pitää olla. :)

    VastaaPoista