13. toukokuuta 2014

Koukkuaminen

Meillä oli tänään Kotkan Prismassa jälleen neulekahvila, missä opeteltiin koukkuamista sekä tunisialaista virkkausta. Google kyllä kertoi koukkuamisen olevan tunisialaista virkkausta, mut vatevöh.
Olin varautunut omin käsitöin matkaan, mutta oli niin koukuttavaa puuhaa ettei tullut kuuloonkaan ottaa niitä esille!


Meitä oli iso joukko tällä kertaa mukana, ehkä pienen facebookissa tapahtuneen mainostamisen myötä ;) Ei se mitään, todella kivaa kun on porukkaa! Tällaisia määriä kun olisi siellä jatkuvasti, niin todella mukavaa olisi.  Tai enemmän mukavaa, onhan tuo jo nyt mukavaa vaikka pienelläkin porukalla.

Olen kuullut koukkuamisesta aiemminkin, nähnyt töitä siitä erilaisissa ryhmissä naamakirjan puolella mutta sen enempää asiaan en ole perehtynyt. Jotenkin kuvitellut sen olevan hankalaa sekä vaikeata, vaikka asiassa on käytössä vain yksi koukku! iiihan niinkuin virkkaamisessa.. yksi koukku. Silti.

Huomasin heti hiirenhäntää virkatessani (ja siinä huijatessani) olevani enemmän neuloja, kuin virkkaaja. Ensinnäkään en osaa tehdä koukulla yksinkertaista hiirenhäntää, vaan teen sen sormilla. Se miten pidän koukkua kädessä tai työtä toisessa - hyvin mystistä sekin. Toiset pitivät luonnollisemman näköisemmin koukkuja käsissään, pitäähän sitä joukossa yksi erilainen tapaus olla.


Koukkuaminen osottautui yllättävän helpoksi, sekä todella mukavaksi puuhaksi. Siihen uppoutui hyvin ja teki mieli kokoajan vain jatkaa, eikä tekeminen tuntunut yhtään puulta. Jotain ensimmäisen kerran ihanuutta? Kenties.

Itsellä oli käytössä tuollainen virkkuukoukku, missä oli päässä muovinen piuha ja jonkinsortin helmi stopparina. Pyöräkoukuksi taisin sen nimetä. Ihastuin meidän opettajan/opastajan/neuvojan/mentorin ohkaiseen pyörökoukkuun, ajattelin ostaa sen Kangas keitaasta omaksi - harmikseni sellaista ohutta ei heillä juuri valikoimassa ollut vaan isoja järkälemäisiä. (Itse tuskin ihan heti keksi mitään lankavarastostani jota voisi 12.75mm koolla työstää.)


Lopuksi ihailimme mallikappaleitamme. Miten ihania ne olivat, uutta ja ihmeellistä! Kukaan meistä ei ollut koukkuamista aiemmin kokeillut, voi niitä suusta päässeitä ihailun ja onnistumisen ääniä.


Meitä oli muitakin bloggaajia mukana, joten kamerat viuhus ahkeraan. pagisen mitä pagisen blogin kosotäti kuvaili ahkerasti vastapäätä itseäni. Taisin rakastua hänen kameraan (tiedänkin mihin investoin seuraavaksi), joka tuntui paljon ammattimaisemmalta kuin oma rääpäleeni. Myös Kuppikissa riehui oman kameran kanssa, aika kummasti kyllä koukkua heilutteli kun omani rungossa olin kiinni.

Presson paakelssi oli hyvää, kahvi ei kuitenkaan auttanut pääkipuun.


Tunisialainen virkkaus oli myös todella mielenkiintoista, mutta ei ehkä noussut to-do listalleni. Kivahan sitä on uutta kokeilla ja testailla. Tämä olikin sitten ehkä monimutkaisempaa, ei kuitenkaan mahdotonta kun minäkin taliaivo sen ymmärsin. Ehkä.



Kuppikissan tunisialainen karvaranteenlämmitin oli ihanan värinen!


Taidan hieman tutkia mitä pyörökoukkuja tarvitsen.haluan.halajan.

Toivottavasti ilmat suosivat lukijoita pian! Täällä on satanut koko päivän, päänikin ennustaa jossain lähistöllä olevan ukkosta.

10 kommenttia :

  1. Olis mukava kokeilla koukkuamista :) joka paikassa siitä nyt höpistään.

    VastaaPoista
  2. Tuo on kyllä kivaa hommaa :) Itsekin huomenna menossa elämäni toiseen neuletapaamisen, harjoitellaan afrikankukkia. Ihana henkireikä samanhenkisten ihmisten kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä tapaamiset ovat kyllä ihania vaihteluita arjen keskelle! :)

      Poista
  3. Kyllä olikin koukuttava iltapäivä, just päätelin ranteen/kämmenten lämmittimet, silmukat ja koukut vaan silmissä vilisee. Saa nähä miten sitä yöllä nukkuu, vai laskeeko silmukoita:))))
    Kiitos siulle hauskasta jutusta ja Sony on hyvä kamera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia myös sinullle! Itsekin kokeilin virkkuukoukulla, mutta jään odottamaan johdollisia.

      Poista
  4. Onpas kivan näköistä! Tuo koukkaaminen on kyllä tosi kivaa, mie tykkään :) sillä saa lämpöisimmät lapaset tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää ruveta suunnittelemaan, kun saa sopivat vehkeet;)

      Poista
  5. Äiti on kertonut mummin joskus tehneen koukkuamalla lapasia, siitä termi on jäänyt mieleen kummittelemaan. Vois kyllä itekin joskus kokeilla, näyttää kivalle! Itekin mietin joskus, että virkkaus ei oo samalla lailla oma juttu kuin neulominen, mutta nykyään tulee virkkuukoukku kaiveltua jopa useammin esiin kuin puikot! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä, löysin ainakin dropsin sivuilta videon avuksi - jos vaikka itselläkin unohtuu. :)
      Varmaan tämän myötä jätän puikkoja vähemmälle ja tartun puikkoihin enemmän.

      Poista