7. lokakuuta 2013

Kun se tyttö teki sen.

Tyttö räpsi mitä erikoisempia otoksia kamerallaan viikon aloittamisen kunniaksi.


Ex-työkaveri piipahti edellisellä viikolla emon kanssa visiitillä.
Oli tuomisia, saamisia ja peruja.
Sain tällaisen ihanan tuikkusydänroikkuvitkuttimen. 
Tällä hetkellä järkevin paikka tälle ihanuudelle on Oskari parvekkeella.
Ja nämä on näitä hetkiä jolloin toivoisin parvekkeen kattoon jotakin roikkukoukkuja.
(Ja toisaalta haluan sinne myös verhot, daa)

Pitää vähän kikkailla että tuon saisi vähän ylemmäs roikkumaan.


Vaahterat tekevät syksyn väriloistosta ihanan.
Osa muuttuu punaiseksi, osa keltaisiksi, toiset kirjaviksi.


Eilen otin roiman varaslähdön kevään kylvöihin.
Mutta parempi vähän aiemmin, kuin liian myöhään (ettei täti taas langeta kuolemantuomioita heinäkuun alussa puolelle parvekkeen viheriölle) ja laittaa tavarat jo esille.
Viime kesältä jemmatut mustat taimiruukuttms. pääsevät toimittamaan ekaa virkaa kylvöissä.


Ja meillähän näitä jemma nimisiä paikkoja riittää!

Mitä teillä jemmaillaan?

- Sari

ps. 5. Kauanko sinulla meni neulomisen oppimisesta ensimmäisen työn valmiiksi saamiseen?
- Ei mitään muistikuvaa kyllä oikeastaan. 
Varmaan niitä terukkaita kauan kilkutettiin.

pps. Muistattehan ARVONNAN

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti